Historia
Savonlinnan Oopperajuhlien synty nivoutuu kiinteästi Suomen kansallistunnon voimistumiseen ja maan itsenäistymiseen vuosisadan alussa. Kun maailman oopperalavoilla mainetta niittänyt suomalainen sopraano ja tulisieluinen patriootti Aino Ackté kävi 1907 Olavinlinnassa järjestetyssä isänmaallisessa juhlatilaisuudessa, hän oivalsi heti kuinka verrattomat puitteet vuonna 1475 rakennettu linna tarjoaisi oopperajuhlille. "Yliluonnollisen ihanan järvimaiseman" keskellä kohoava romanttinen linna vetoaisi hänen mielestään keneen tahansa ja olisi siksi ihanteellinen näyttämö kukoistukseen puhkeamassa olleen Suomen säveltaiteen esittelemiseksi.
Ensimmäiset oopperajuhlat pidettiin kesällä 1912. Aino Ackté lunasti lupauksensa ja teki Olavinlinnasta suomalaisen oopperataiteen tyyssijan – viitenä kesänä linnassa esitettiin neljä suomalaista oopperaa. Ainoana ulkomaisena oopperana oli Charles Gounodin Faust; teoksen naispääosa, Margareta, oli Aino Acktén loistorooleja. Ensimmäinen maailmansota, vallankumous, sisällissota ja niitä seuranneet taloudelliset vaikeudet romahduttivat kuitenkin Aino Acktén suuret suunnitelmat, mutta tapahtuman maine oli ehtinyt jo levitä Suomen rajojen ulkopuolelle.
Uusi alku
Oopperajuhlaperinne katkesi lähes neljäksi vuosikymmeneksi. Juhlat heräsi uudelleen eloon vuonna 1967, kun Savonlinnassa jo yli kymmenen vuoden ajan toimineet musiikkipäivät järjesti nuorten laulajien oopperakurssin. Kurssien johtaja sai ajatuksen esittää Beethovenin Fidelio Olavinlinnan pihalla. Esityksestä tuli täydellinen menestys. Opiskelijoiden lisäksi mukana oli kansainväliset mitat täyttäviä laulajia ja näin 16.7.1967 pidetyllä Fidelion ensi-illalla nykyiset oopperajuhlat saivat alkunsa.
Oopperajuhlat on kasvanut viikon tapahtumasta kuukauden mittaiseksi kansainväliseksi festivaaliksi. Sen kävijämäärä on noin 60 000, siitä runsaat 10 prosenttia on ulkomaalaisia. Savonlinnasta on tullut käsite oopperanystävien keskuudessa kautta maailman. Juhlien taiteellinen taso herätti jo 1970-luvulla laajalti kiinnostusta ja ihailua, etenkin kun tapahtuman taiteellinen johtaja, maailmankuulu basso Martti Talvela, toimi tinkimättä pyrkiessään samaan päämäärään kuin aikanaan Aino Ackté - Savonlinnan tuli saavuttaa Euroopan suurten festivaalien taiteellinen taso ja samalla esittää maailmalle Suomen oopperataidetta parhaimmillaan.
Kymmenen kantaesitystä
Savonlinnan Oopperajuhlilla on vuoden 1967 jälkeen nähty kymmenen kantaesitystä: Aulis Sallisen oopperat Ratsumies (1975), Kuningas lähtee Ranskaan (1984, yhteistilaus Covent Gardenin ja BBC:n kanssa ) ja Palatsi (1995), Paavo Heinisen Veitsi (1989), Einojuhani Rautavaaran Aleksis Kivi 1997 sekä Herman Rechbergerin, Olli Kortekankaan ja Kalevi Ahon Aika ja uni vuonna 2000. Oopperajuhlat otti merkittävän taiteellisen askeleen kesällä 2004 esittämällä Jaakko Kuusiston perheoopperan Koirien Kalevala, jota seurasi vuonna 2006 toinen perheooppera, Jukka Linkolan Hui kauhistus. Kaudella 2007 sai kantaesityksensä Olli Kortekankaan säveltämä ooppera Isän tyttö. Vuonna 2008 kantaesityksensä sai Mauri Kunnaksen koira-trilogian viimeinen osa, Markus Fageruddin Seitsemän koiraveljestä. Kantaesitysten ohella on juhlien omana tuotantona esitetty klassisen oopperakirjallisuuden merkkiteoksia.
Kansainvälistä yhteistyötä
Vuodesta 1987 ovat ulkomaiset oopperatalot vierailleet Savonlinnan Oopperajuhlilla. Ensimmäinen vierailija oli naapurista, Tallinnan Estonia-teatteri. Pietarin maailmankuulu Mariinski-teatteri esiintyi juhlilla kolmena kesänä. Niitä ovat seuranneet Lontoon Covent Garden 1998, Reinin Kansallisooppera Strasbourgista 1999, The New Israeli Opera vuonna 2000, Los Angelesin ooppera vuonna 2001, Deutsche Oper am Rhein vuonna 2002 ja Chilen Kansallisooppera 2003. Kesällä 2004 vierailijana oli Latvian Kansallisooppera, kesällä 2005 Gran Teatre del Liceu Barcelonasta ja kesän 2006 vierailijatalo oli Bolognan Teatro Comunale. Juhlakauden 2007 vierailijana oli Moskovan Bolshoi-teatteri ja vuonna 2008 Shanghain Ooppera.
Oopperajuhlat on myös vienyt omia tuotantojaan maailmalle. Suuren menestyksen saanut Lentävä hollantilainen esitettiin Espanjassa 1997 ja Rautavaaran Aleksis Kivi Ranskassa 1998 sekä Italiassa 1999. Kohtalon voima oli vuorossa Ruotsin Dalhallassa 2000 ja Cesarean festivaaleilla 2001. Macbeth vieraili Dalhallassa 2001 ja Chilessä 2003. Vuonna 2002 Rigoletto sai esitykset sekä Dalhallassa että Tanskan Hedelandissa. Vuonna 2003 yhteistyötä tehtiin kahteen suuntaan: Singaporessa esitettiin Turandot konserttiversiona ja Hedelandissa Lentävä hollantilainen. Vuonna 2004 vierailu kohdistui länsinaapuriin, Ruotsin Dalhallaan, ohjelmana parivaljakko Cavalleria rusticana ja Pajatso. Lentävä hollantilainen esitettiin vuonna 2005 Hedelandissa ja syksyllä 2006 Savonlinnan Oopperajuhlat vieraili Ratsumies-oopperalla Moskovan Bolshoi-teatterissa.
Savonlinnan Oopperajuhlista on tullut yksi Suomen kulttuurielämän valovoimaisimmista ja kansainvälisesti merkittävimmistä tapahtumista. Aino Ackté arvioi oikein: korkealaatuinen oopperaesitys romanttisessa, keskiaikaisessa linnassa "yliluonnollisen ihanan järvimaiseman keskellä" on ainutkertainen ja siksi unohtumaton elämys.